Konservatismin peruspylväisiin Burken mukaan kuuluva elitismi ymmärretään useimmiten väärin. Se ei ole halveksuntaa kansaa, sen makua ja tapoja kohtaan, vaan se on ylenkatsetta omia henkilökohtaisia viettejä ja haluja kohtaan, sekä pyrkimistä niiden yläpuolelle. Ylenkatsomaan niitä huvittuneesti.
Se ei halveksi mitään oletettua massaa, joka ahmii innostuneesti poppia, pornoa, mautonta viihdettä, banaalin sentimentaalista taidetta tai tollomaista politiikkaa. Sen sijaan se ylenkatsoo sitä onnetonta itseä, jota noiden typeryyksien koukut ovat joskus huokutelleet tuhlaamaan kallista aikaansa, ja naurahtelee sille.
Aito elitisti ei halveksu edes mauttomasti kimmeltävää postikorttia, vaan oivaltaa, että sekin voi aina jollain tavoin johtaa oikeaan suuntaan. :)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti