perjantai 1. lokakuuta 2010

Loksahtelevia palasia

Tällä ei ole mitään tekemistä luonnontieteiden kanssa, koska niistä ei voi puhua, vaan ne pitää tehdä :)

30.7. 1290 muslimit valloittivat Haifan, nousivat Karmelin vuorelle, polttivat luostarit ja surmasivat niihin jääneet munkit.

....


Kuinka vääriä ovatkaan tuomiot
joita maailma meistä tekee.

Sen pohjaton tietämättömyys
hylkää lupauksemme
ja kaikki se mitä se itsessään ihailee
on puhdasta turhuutta.
Sen ainoa todellisuus
on suru, joka itsessään sen nielee.

Halveksin sen ylpeyttä,
näen sen vihan kunniana
ja pidän arvokkaampina omia kahleitani
kuin sen valheellista vapautta.

Oi ikuisen ilon päivä
Oi ikuisesti pyhä päivä,
kun vannoin olevani karmeliitta
ja voitin itselleni rakkauden Jumalan sydämeen.
Oi kallisarvoiset ja rakastetut kahleet
vahvistan teitä jokaisena päivänä;
kaikki mitä maailma voi tarjota
on silmissäni arvotonta.

teidän sarkasminne ja sanaleikkinne
verrattuna omaan ilooni
ovat vain kuoleman arvoton lahja
ja iloni ylittää kaikki ne huolet
joita teidän sielunne on saalistamassa.


Karmeliittaprioritar Äiti Henrieata vastasi suurin piirtein noin Ranskan vallankumouksen aikaiselle, valistusfilosofian täyttämälle tuomarille, joka tuomitsi hänet giljotiiniin koska Äiti Henrieta ja hänen sisarensa eivät välittäneet valistuksen aatteista ja olivat siksi muka yhteiskunnallisesti sairaita.

Katolisen kirkon katekismus toteaa: Kuitenkaan kristinusko ei ole "kirjauskonto". Kristinusko on Jumalan "Sanan" uskontoa. Sanan joka ei ole "kirjoitetun, mykän sanan, vaan ihmiseksi tulleen, elävän sanan uskontoa."..

Islam ja valistus kulkevat käsi kädessä. Ne ovat molemmat kuolleita, eikä niissä ole henkeä. Jos elävä, hengittävä ihminen kohtaa ne, niillä on tarjottavanaan vain kuollut kirjain: Valistus tarjoaa lakikirjaa ja islam Koraania, mikä on täysin sama asia.

4 kommenttia:

Juho kirjoitti...

Voi kuule, tiedätkös mikä se vasta sopiikin yhteen elävän, hengittävän ihmisen kanssa, ja missä ei ole kuolleita kirjaimia nimeksikään? No se on tietysti positiivinen nihilismi. ;)

IDA kirjoitti...

:)

Voi olla. Positiivinen nihilismi kuulosta ainakin ideana heti hyvältä.

Mitä sellainen voisi olla?

Juho kirjoitti...

Kirjoittelen varmaan aiheesta kohtapuoliin blogiini, mutta lyhyesti sanottuna: vasta tyhjyys muodostaa luontevan pohjan, jota vasten havaitsemamme ja asettamamme asiat saavat jonkinlaisen todellisen arvon.

Korostin sanaa "todellinen", koska tyhjyys resonoi niin vahvasti inhimillisen kokemuksen kanssa. Juuri siksi ihminen on paininut tyhjyyden ja merkityksettömyyden kanssa kautta historian. Tyhjyys nostaa myös päätään uskontojen menettäessä uskottavuuttaan ja tieteen tukiessa yhä vahvemmin relativistisia tulkintoja. Siksi, mikäli tyhjyys voidaan hyväksyä ei-negatiivisella tavalla kaiken pohjaksi, muodostaa se todellisemman pohjan kuin mikään muu. Helppoa se ei tietenkään ole, varsinkaan kahlatessamme pronssikautisen antropomorfisen maailmankuvan jälkimainingeissa.

Nihilistin arvot ja totuudet ovat tietysti aina, tiukasti tulkittuna, relativistisia, mutteivät niin relativistisia kuin "perus-relativistilla", joka lopettaa ontologisen tarkastelunsa relativismin tasolle, ts. ei tunnusta pohjalla olevaa tyhjyyttä. Nihilistin relativismia puolestaan rajoittaa kaiken takana näkyvän tyhjyyden tarjoama ääretön kontrasti. Tyhjyyden taustaa vasten asiat eivät olekaan enää niin suhteellisia.

Oho, tulikin avauduttua hieman pidemmästi. No, tässähän on sitten samalla pohja omalle blogikirjoitukselle. :)

Tupla-J kirjoitti...

Tyhjyys on pohja millekään ihan yhtä paljon kuin nälkä on ruokaa.

Ilman pintaa ei voi kulkea. Tyhjiöuskovainen voi sätkiä, mutta ei liikkua.