maanantai 21. heinäkuuta 2008

We gonna rock

till we drop, around the clock, we never ever gonna stop! Minä ja Sipuli siis. Ainoat, jotka ovat pystyssä. Laulu jää pystyyn.

Yup, puuduttavaa paatosta, CMX, puuduttavaa paatosta, Hanoi Rocks aivan megafantastisen hauskaa. Omistankin tämän toivelaulun niille ihmisille, joille oikeasti pitäisi sanoa vain FUCK YOU!

4 kommenttia:

Vasarahammer kirjoitti...

Näin Hanoi Rocksin Motorheadin lämppärinä joulukuussa. Minusta bändin esitys oli energinen, mutta mieleen tuli väkisinkin ajatus, että näiltä miehiltä homman ammattimaistuminen jäi väliin ja rock-meininki ei koskaan loppunut.

Ehkä siksi Hanoi Rocks jäi lopulta vain lupaukseksi eikä se koskaan noussut raskaaseen sarjaan. Bändin uudelleenlämmittely ei muuta tilannetta miksikään.

IDA kirjoitti...

"että näiltä miehiltä homman ammattimaistuminen jäi väliin ja rock-meininki ei koskaan loppunut."

Hey ho! Let's go!

Kyllä tästä vielä joskus selvitään.

;)

Vasarahammer kirjoitti...

Off topic:

Katsoin tuossa pitkästä aikaa blogin Google-mainoksia. Mukana oli kaksi perintätoimiston mainosta. Pitäisikö huolestua talouden tilasta?

IDA kirjoitti...

Pitäisi.